Muokataan sivua Alvin Plantinga
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 134: | Rivi 134: | ||
{{Pääartikkeli|[[Alvin Plantinga: Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]]}} | {{Pääartikkeli|[[Alvin Plantinga: Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]]}} | ||
Plantinga on pyrkinyt rakentamaan tiedollisia kumoajia vallitsevaa naturalistista maailmankatsomusta | Plantinga on pyrkinyt rakentamaan tiedollisia kumoajia vallitsevaa naturalistista maailmankatsomusta vastana. Hänen tunnetuinta argumenttia kutsutaan nimellä "Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan". Lähtökohtana on kysymys: Onko syytä olettaa ihmisen älyn olevan luotettava, jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi? Alvin Plantingan huomiota herättäneen argumentin mukaan vastaus on kielteinen. Jos ihmisen älylliset kyvyt kuten havainto, muisti ja järjellinen päättely ovat kehittyneet täysin sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei ole mahdollista järkevästi olettaa, että ne olisivat luotettavia. Niinpä naturalismilla on seuraus, joka kumoaa kaiken todellisuutta koskevan tiedon ja siten myös tiedon itsestään. Toisin sanoen naturalismia ei voida järkevästi hyväksyä. Skeptisismiltä meidät pelastaa vain oppi ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alvin Plantinga | Nimeke = Warrant and Proper Function | Julkaisija =New York: Oxford University Press | Vuosi =1993 | Kappale =12. luku | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alvin Plantinga| Nimeke = Warranted Christian Belief| Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 218-240| Selite = | Tunniste = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alvin Plantinga | Nimeke =Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan | Julkaisija = Niin & näin | Vuosi = 3/2005 | Kappale = | Sivu =49-55 | Selite = suom. Tapio Puolimatka | Tunniste = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Markus Lammenranta | Nimeke = Onko naturalismi itsensä kumoava? | Julkaisija = Niin & näin | Vuosi = 3/2005 | Kappale = | Sivu = 41-45 | Selite = | Tunniste = }}</ref> | ||
Naturalismi ja evoluutioteoria yhdessä tuottavat niihin uskovalle kumoajan | Naturalismi ja evoluutioteoria yhdessä tuottavat niihin uskovalle kumoajan uskomukselle, että älylliset kykymme ovat luotettavia, kumoajan jota ei voida kumota. Niinpä naturalisti ei voi oikeutetusti uskoa siihen, että havainnot vastaavat todellisuutta, tai että järkisyyt antavat perusteen pitää jotakin käsitystä totena, tai että arvointuitiot antavat meille tietoa siitä mikä on arvokasta, hyvää ja merkityksellistä. Kumotessaan uskon älyllisten kykyjen luotettavuuteen ne kumoavat myös kaikki ne uskomukset, jotka perustuvat älyllisille kyvyillemme, ja siten myös uskon naturalismiin ja evoluutioteoriaan. Siinä on näiden teorioiden itsensä kumoava luonne. | ||
Plantingan argumentti on seuraavanlainen. Kun ateismi yhdistetään evoluutioteoriaan, saadaan käsitys, jonka mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat kehittyneet pelkästään evoluutioteorian kuvaamien prosessien ja mekanismien kuten sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan välityksellä. Tämä merkitsee sitä, että ne ovat kehittyneet ilman, että kukaan älyllinen olento on suunnitellut niiden kehitystä. Arkikokemuksen mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat verraten luotettavia, jos ne toimivat normaalisti sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat niiden toiminnan kannalta sopivia. Tämä johtaa ongelmaan: Mitä syytä olisi olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyneen luotettaviksi, jos ne olisivat seurausta sattumanvaraisesta kehitysprosessista? Mitä syytä on olettaa, että evoluutioprosessi ilman Jumalan ohjausta tuottaisi ihmiselle älyllisiä kykyjä, joilla olisi taipumus normaalioloissa tuottaa tosia uskomuksia eli tehdä ihmiselle mahdolliseksi havainnoimalla ja päättelemällä päästä luotettavaan käsitykseen todellisuuden luonteesta? Ateistisesti ymmärretyn evoluutioteorian pohjalta olisi syytä olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyvän luotettaviksi ainoastaan sikäli kuin luotettavuudella on merkitystä eloonjäämisen kannalta. Luonnonvalinta ei suosi tosia uskomuksia sen takia, että ne ovat tosia. Luonnonvalinta kohdistuu käyttäytymiseen, ei uskomuksiin. Darwin itse herätti epäilyksen inhimillisen tiedon luotettavuudesta naturalistisesti ymmärretyn evoluutioteorian näkökulmasta: | Plantingan argumentti on seuraavanlainen. Kun ateismi yhdistetään evoluutioteoriaan, saadaan käsitys, jonka mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat kehittyneet pelkästään evoluutioteorian kuvaamien prosessien ja mekanismien kuten sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan välityksellä. Tämä merkitsee sitä, että ne ovat kehittyneet ilman, että kukaan älyllinen olento on suunnitellut niiden kehitystä. Arkikokemuksen mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat verraten luotettavia, jos ne toimivat normaalisti sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat niiden toiminnan kannalta sopivia. Tämä johtaa ongelmaan: Mitä syytä olisi olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyneen luotettaviksi, jos ne olisivat seurausta sattumanvaraisesta kehitysprosessista? Mitä syytä on olettaa, että evoluutioprosessi ilman Jumalan ohjausta tuottaisi ihmiselle älyllisiä kykyjä, joilla olisi taipumus normaalioloissa tuottaa tosia uskomuksia eli tehdä ihmiselle mahdolliseksi havainnoimalla ja päättelemällä päästä luotettavaan käsitykseen todellisuuden luonteesta? Ateistisesti ymmärretyn evoluutioteorian pohjalta olisi syytä olettaa ihmisen älyllisten kykyjen kehittyvän luotettaviksi ainoastaan sikäli kuin luotettavuudella on merkitystä eloonjäämisen kannalta. Luonnonvalinta ei suosi tosia uskomuksia sen takia, että ne ovat tosia. Luonnonvalinta kohdistuu käyttäytymiseen, ei uskomuksiin. Darwin itse herätti epäilyksen inhimillisen tiedon luotettavuudesta naturalistisesti ymmärretyn evoluutioteorian näkökulmasta: | ||
